Eduhack tuo startup-kulttuuria oppimiseen

touko 10, 2017 Sami Haltia

Hackathon on tapahtuma ja työskentelymuoto, jossa joukko tiimejä pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman uudella luovalla tavalla ennalta sovitussa ajassa. Hackathonit ovat tyypillisesti koodauspainotteisia paripäiväisiä sessioita, joissa tiimit kehittävät uusia ohjelmia ja sovelluksia, mutta yhä useammin hackathoneissa haetaan haasteisiin ratkaisuja laajemmin muillakin luovilla tavoilla. Uusi erityisesti nuorille suunnattu Eduhack on yksi näistä.

Suomen ensimmäinen Eduhack-tapahtuma järjestettiin 4.-5.5. Turun Normaalikoululla ja järjestäjänä oli koulutusalan yritys Educraftor. Idea tapahtuman järjestämiseen lähti Educraftorin omasta hackathon-kokemuksesta, jossa yritys kehitti arviointityökalua. Tuolloin mukana ei ollut oppilaita tai opettajia ideoita kehittämässä ja tämän Educraftor halusi muuttaa omassa hackathonissaan, koska ulkopuolelta on vaikea nähdä todellisia ratkaisuja vaativia haasteita.

Nyt järjestetty Eduhack-tapahtuma oli suunnattu erityisesti Normaalikoulun oppilaille ja muille kiinnostuneille ”hakkereille”. Mukana innovatiivisia ratkaisuja kehittämässä oli myös ”Norssin” opettajia sekä joukko Virolaisia koululaisia ja lukio-opiskelijoita. Kansainvälisyys oli muutenkin tapahtuman keskeisiä teemoja, koska Kielihackiksi nimetyssä tapahtumassa haettiin ratkaisuja vieraiden kielten oppimiseen, kääntämiseen, kielimuurien murtamiseen ja kommunikointiin.

Noin 200 osallistujan joukko muodosti yhteensä vajaat 4-8 hengen 30 tiimiä, jotka lähtivät suunnittelemaan kukin uutta konseptiaan. ”Hakkereiden” lisäksi tapahtumaan osallistui lukuisia yrityksiä ja asiantuntijoita, jotka pitivät tiimeille workshopeja ja tukivat tiimien ideointia ja suunnittelutyötä. Kahden päivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus oman ideansa työstämisen ohella kuulla useita inspiroivia puheenvuoroja eri alojen ammattilaisilta ja ammentaa niistä oppia oman konseptinsa kehittämiseen. Hackathonin toisen päivän päätteeksi kukin tiimeistä esitti oman ideansa pitchauspuheenvuoron muodossa ja arvovaltainen raati palkitsi ideoista parhaat.

Hackathonissa opitaan tekemällä ja rohkeasti kokeilemalla

Eduhack-tapahtumien tarkoituksena on tarjota osallistujille uudenlainen tapa tehdä tavoitteellista tiimityötä, oppia ja kehittää koulujen toimintakulttuuria. Hackathon työskentelymuotona kannustaa erityisesti tiiminä työskentelyyn, tekemiseen ja rohkeasti kokeilemiseen. Tämä haastaa perinteiset opetusmenetelmät, joissa passiivisesti ja yksisuuntaisesti imetään tietoa opettajan opettamana. Intesiivisessä hackathon-työskentelyssä oppii myös erinomaisesti vastuun ottamista ja se mahdollistaa omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaisiin projekteihin ohjautumisen ja toisaalta myös haastaa luovaan ideointiin.

Näin Educraftorin Juhani Koivuviita kertoo Eduhackin taustasta ja tavoitteista:

Educraftorin Juhani Koivuviita kertoi ensimmäisen Eduhackin tavoitteistaHalusimme tarjota koululaisille mahdollisuuden kokeilla uudenlaista työskentelymuotoa, jossa vältetään tarkkojen ohjeiden ja sääntöjen antamista ja halutaan korostaa vastuunottoa omasta työskentelystään ja oppimisestaan.

Turun Normaalikoulu valikoitui kohdepaikaksi muun muassa siksi, että harjoittelukouluna Norssissa on mahdollisuus päästä tuomaan uusia näkökulmia nuorten opettajien keskuuteen. Norssi soveltui erityisen hyvin Kielihack-tapahtuman kohteeksi myös siksi, että koulun oppilasaines on jo sinällään kulttuurisesti hyvin rikasta ja talosta löytyy jopa noin 70 eri äidinkieltä.

Taustalla on lisäksi yhteistyöhanke, jossa suomalaiset ja virolaiset tiimit ovat työskennelleet etätyönä projektityön parissa. Nämä tiimit haluttiin nyt tuoda mukaan ensimmäiseen Eduhack-hackathoniin, jonka lisäksi Norssi päätti, että koko koulun 9-luokkalaiset osallistuvat hackathoniin. Kun mukaan saatiin vielä opettajia, tiimit ovat siis erittäin monipuolisia ja kansainvälisiä.

Näkökulmia ja kokemusta laajalta yhteistyöyritysten joukolta

Yhteistyöyritykset tuovat hackathoniin asiantuntijuutta laajasti eri aloilta, inspiroivat kokeilemaan, tarjoavat ratkaisumalleja ongelmiin ja valmentavat idean kehityksessä.

On erittäin hienoa, että Anders oli tapahtumassa mukana kouluttamassa, ohjaamassa ja ideoimassa tiimien kanssa oman vahvan ohjelmointi-osaamisensa näkökulmasta. Ohjelmointi on tuotu mukaan nykyiseen opetussuunnitelmaan ja on tärkeää saada ammattilaisilta näkökulmia siihen, mistä ohjelmoinnissa on oikeastaan kyse ja mitä kaikkea se mahdollistaa. Tämä on selvästi antanut osallistujille tunteen siitä, että jokainen voi oppia koodaamaan, ja poistanut turhaa mystiikkaa koodaamisen ympäriltä, Koivuviita kertoo.

Andersin workshopissa opittiin Python-koodausta ja verkkopalveluiden kehitystä

Moni hackathon-tiimi tarttuikin nimenomaan erilaisiin ohjelmistohaasteisiin, mutta vaihtoehtoina oli monia muitakin lähestymistapoja. Andersin kaltaisten ohjelmistoyritysten lisäksi yhteistyökumppaneita löytyi laajasti muun muassa pelisuunnittelusta, konseptoinnista, prototypoinnista, markkinoinnista ja esittämisestä, joiden asiantuntijat tarjosivat omia näkökulmiaan tiimejä inspiroimaan.

Tuotoksena on syntynyt esimerkiksi erilaisia palveluja ja sivustoja, jotka mahdollistavat itseoppimista ja erilaisia uusia kommunikoinnin muotoja. Tarkoituksena on erityisesti herättää osallistujissa ajatuksia siitä, millaisia palveluita osallistujat itse haluaisivat käyttää, ja irtautua passiivisesta palveluiden kuluttajan roolista. Tärkeintä tässä hackathonissa ei ole käyttövalmiin palvelun tuottaminen, vaan uusien luovien ideoiden syntyminen. Tämä on ehdottomasti huomioitu myös tuomareiden arvioinnissa, eli voittaja ei välttämättä ole se tiimi, joka on toteutuksessa pisimmällä, vaan myös hyvä idea voi pärjätä.

Tapahtumassa on ollut kaikkein hienointa se, miten upeasti osallistujat ovat innostuneet ja saaneet heti alkuun hyvän positiivisen pöhinän päälle.

Perjantaina pidetyn ratkaisujen esittelyn, pitchauksen, jälkeen tuomaristo valitsi finaaliin kuusi parasta ja potentiaalisinta ideaa, jotka pääsivät lavalle uudestaan. Voittajatiimille oli palkintona 1000€ arvoinen shekki ja muun muassa lippuja Turussa järjestettävään The Shift –businessfestivaalitapahtumaan sekä Tallinnassa pidettävään Latitude59 –startup- ja businesskonferenssiin.

Ensimmäinen Eduhack oli selkeästi kaikin puolin suuri menestys ja jatkoa hackathon-sarjalle onkin luvassa jo ensi syksynä. Silloin tapahtuma pidetään Tampereella ja osallistujajoukko koostuu hieman vanhemmista opiskelijoista. Oletettavaa on, että antoisia hackathon-kokemuksia on jatkossa luvassa yhä useammalle koululaiselle ja opiskelijalle.

 

Sami Haltia
Sales & Marketing
avoimet rajapinnat avoin data avoin lähdekoodi Eduhack Hackathon ketterä kehitys tapahtuma verkkopalvelu

Jätä kommentti