Avoimella lähdekoodilla toimittajaloukkua vastaan

loka 6, 2016 Anders Innovations

Toimittajaloukulla (vendor lock-in) tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys tai organisaatio ostaa palvelun yhdeltä toimijalta ja jossa ainoastaan kyseisellä toimittajalla on oikeus tai tosiasialliset mahdollisuudet tehdä järjestelmään kustomointeja, päivityksiä ja jatkokehitystä.

Yhä useammin törmäämme valtamedioissa kirjoituksiin tai keskusteluun toimittajaloukusta. Olemme saaneet lukea kauhutarinoita toimittajaloukun vaikutuksista ohjelmistoalalla niin tuotteisiin kuin hinnoitteluunkin: tuotettu palvelu on kankea, jopa vanhakantainen ja sen kehittäminen vastaamaan nykypäivän tarpeita maksaa valtavasti. Tämän lisäksi kalliit lisenssimaksut juoksevat vuosia, vaikka tuotetta ei edes käytettäisi. Tilanne voi olla äärimmäisen epäoikeudenmukainen, koska toimittajalla on käsissään kaikki valta eikä luonnollista kannustinta tarjota asiakkaalle kilpailukykyistä laatua tai hintaa. Asiakkaalle toimittajan vaihtaminen kesken pitkän sopimuskauden ja uuden palvelun rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

Tämä yhden toimittajan loukku on aikansa elänyt tapa toimia ohjelmistokehityksessä. Aikaisemmin palvelun ostaminen suurelta toimijalta suljettuna tuotteena koettiin ainoaksi mahdolliseksi tavaksi ostaa – ja niin se osattiin myös markkinoida. Ostajia peloteltiin tietoturvalla, vähäisillä resursseilla, laadun heikkoudella ja jopa kustannuksilla. Ja kuinka ollakaan, juuri nämä kauhukuvat ovat käyneet toteen monelle suljetun järjestelmän tilanneelle asiakkaalle.

Tänä päivänä tilanne on kääntynyt lähes päälaelleen avoimen lähdekoodin teknologioiden käytön yleistymisen ansiosta. Ohjelmistohankintoja tekevät yritykset ovat ymmärtäneet millaiseen toimittajan talutushihnaan voi pahimmillaan suljetun koodin järjestelmissä joutua. Rohkeiden edelläkävijäorganisaatioiden esimerkin johdolla on myös ymmärretty, kuinka suuria avoimen lähdekoodin edut voivat parhaimmillaan olla.

Avoimen lähdekoodin teknologioilla kaikki voittavat

Muutosta on tapahtunut niin asenteissa kuin ostokäyttäytymisessäkin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingin kaupunki, joka ryhtyi rohkeasti ajamaan avoimen lähdekoodin käyttöönottoa julkisiin ohjelmistohankkeisiin. Helsingin kaupunki toimii suunnannäyttäjänä kuntasektorin ohjelmistokehityksessä. Sekä kaupungin omat ohjelmistokehittäjät että yhteistyöyritykset rakentavat kaupungille moderneja verkkopalveluita avointen ohjelmointirajapintojen – API:en – avulla keskittyen avoimen lähdekoodin teknologian käyttöön ja julkaisuun. Nämä API:t ovat avoimia kenelle tahansa käyttöön otettavaksi omien palveluiden ja järjestelmien rakentamiseen.

Tämä on toimintatapa, jossa voittajia ovat kaikki. Ensinnäkin Helsingin kaupunki voi vapaasti kilpailuttaa ja valita kumppanuusyritykset, jotka soveltuvat kulloinkin parhaiten halutun palvelun tuottamiseen ja tarjoavat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Näin kaupungin, toisin sanoen veronmaksajien, rahaa säästyy roimasti. Tämä takaa samalla korkeimman laadun kaikissa kehityksen osa-alueissa, koska suljettu teknologia ei estä toimittajan vaihtoa tarvittaessa. Toiseksi, loppukäyttäjät saavat parhaan mahdollisen palvelutarjonnan käyttöönsä, koska avoimet rajapinnat mahdollistavat uusien sovellusten helpon liitettävyyden.

Suomessa on vireillä myös monia muita laajoja julkisia avoimen teknologian hankkeita, kuten Suomen suurimpien kaupunkien välinen 6Aika-hanke. Sen tavoitteena on tuottaa nykyaikaisia palveluita avointen innovaatioalustojen, avoimen datan ja avoimen osallistumisen kautta.

Anders Innovationsilla on ollut ilo ja kunnia olla vahvasti mukana näissä edistyksellisissä julkisen sektorin avoimen lähdekoodin hankkeissa sekä luonnollisesti monissa menestyksekkäissä yksityisen sektorin avoimen lähdekoodin projekteissa.

Avoimen lähdekoodin edut ja haasteet

Järjestelmän tilaajan kannalta avoimen lähdekoodin ratkaisuissa on selkeitä etuja, mutta samalla myös omat haasteensa. Etuja ovat jatkuvuus, edulliset aloituskustannukset sekä lisenssihallinnan yksinkertaisuus. Jatkuvuuden osalta avoimen lähdekoodin ohjelman kehityksen ei tarvitse päättyä, kun ohjelmiston alkuperäisten tekijän kiinnostus lakkaa, toimittaja päättää nostaa jatkokehityksen tai lisenssien hintoja kohtuuttomiksi tai vaikkapa menee konkurssiin. Koska lähdekoodi on saatavilla, voidaan ohjelman kehitystä jatkaa muualla. Kustannuksia laskee myös se, että tarjolla on valtava määrä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja eri tarkoituksiin, joita on mahdollista hyödyntää omissa ohjelmistoprojekteissa ilman erillisiä lisenssimaksuja.

Avoimen lähdekoodin haasteisiin voidaan laskea se, että suurista ja suosituista ohjelmistoista vain harva on vielä avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia. Määräävässä markkina-asemassa olevat yritykset nojaavat edelleen suljettuihin järjestelmiin, joiden korkeista lisenssimaksuista uskovat saavansa suurimmat tuotot. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeammin kuin uskommekaan, kunhan haastajia alkaa ilmaantumaan avoimilla teknologioilla. Suuret suljettujen järjestelmien toimittajat tekevät tietysti kaikkensa säilyttääkseen asemansa ja luovat muun muassa vain omilla ohjelmillaan toimivia palveluita, sovelluksia ja tiedostomuotoja. Tämä on hyvä esimerkki teknologisesta toimittajaloukusta, johon törmäämme päivittäin.

Sharing is caring

Tänä päivänä monet  ohjelmistoalan yritykset jakavat avoimen lähdekoodin yhteisölle omia ratkaisujaan joko suoraan käytettäväksi tai edelleen kehitettäväksi ajatuksella ”sharing is caring”. Yritykset hyötyvät siitä, mitä useampi taho osallistuu ohjelmistojen kehittämiseen ja avointen palveluiden tarjoamiseen. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole resursseja yhtä nopeasti kehittyvien ohjelmistojen kehittämiseen, mutta kun takana on laaja joukko muita yrityksiä ja suuri kehittäjämassa eri yhteisöissä, saavat siitä kaikki osapuolet huomattavaa hyötyä.

Kehittäjien lukumäärä suojelee avoimen lähdekoodin ohjelmistojen laatua ja turvallisuutta. Ohjelmistot ovat lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa hyvin tärkeässä roolissa, joten niiden toimivuus ja turvallisuus ovat yrityksille elintärkeitä asioita. Tästä syystä ohjelmistojen kehitykseen osallistuvat yritykset haluavat tarkastaa muiden kehittäjien tekemät muutokset ohjelmakoodiin.

Tietoturva-aukkoja esiintyy ohjelmistoissa väkisinkin. Niiltä ei ole sataprosenttisesti suojassa avoimen eikä suljetunkaan lähdekoodin ohjelmistot. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa haavoittuvuudet ovat kuitenkin helpommin havaittavissa sekä korjattavissa, sillä tietoturva-aukkoja voi paikantaa ja korjata kuka tahansa kehittäjäyhteisön jäsen.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäminen haastaa yritystä uudelleen ja uudelleen. Yrityksen on näytettävä osaamisensa ja ammattitaitonsa jokaisessa avoimen lähdekoodin toimeksiannossa, jotta olisi houkutteleva kumppani asiakkaalle myös jatkossa. Ilman laadukasta työnjälkeä ja asiantuntevaa palvelua yritys voi aina etsiä itselleen uuden kumppanin. Avoimen lähdekoodin projekti on läpinäkyvyydessään taidonnäyte sitä toteuttavalle yritykselle, joka voi parhaimmillaan tuoda paljon uusia asiakkuuksia. Vastaavasti huonosti toteutettu projekti voi olla haitaksi koko yrityksen maineelle. On selvää, että avoimuus vahvistaa asiakkaan asemaa paremman tiedon ja valinnanvapauden muodossa, mutta se on myös toimittajille mahdollisuus erottautua ja saavuttaa kilpailuetua laadukkaalla työllä.

Me Andersilla olemme olleet yrityksen perustamisesta asti vankkumattomia avoimen lähdekoodin kannattajia ja uskomme, että tulevaisuuden ratkaisut tehdään yhdessä, laajan kehittäjäjoukon ratkaisuja hyödyntävänä palveluna – ei suljettuna, toimintatapoja ja hinnoittelua mielivaltaisesti muuttavana dinosauruksena.

 

Voisimmeko auttaa sinuakin digitaalisten palveluiden kehittämisessä? Kerro meille tarpeistasi!

 


Jätä kommentti